In:Subjects in Constructions – Canonical and Non-Canonical:
Edited by Marja-Liisa Helasvuo and Tuomas Huumo
[Constructional Approaches to Language 16] 2015
► pp. 231–251
The syntactic and semantic history of the Finnish genitive subject
Construction networks and the rise of a grammatical category
Published online: 14 January 2015
https://doi.org/10.1075/cal.16.09lei
https://doi.org/10.1075/cal.16.09lei
Prototypical Finnish subjects are marked with the nominative case. In many
non-finite expression types, however, the subject is marked with the genitive
case. The genitive subject has grammaticalized from three different sources. In
some constructions, it developed from an earlier adverbial expressing a recipient,
beneficiary or experiencer; in others, it originates in an adnominal possessive
genitive; and its background is a syncretistic accusative. The present paper
analyzes the properties of the different predecessors of the genitive subject
which have made earlier adverbials and objects susceptible to a reanalysis into
grammatical subjects. The paper sheds light on the nature and origins of the
genitive subject, and tackles the development of abstract grammatical categories
from more concrete context-specific ones on a more general level.
References (27)
Barlow, Michael & Kemmer, Suzanne (Eds.). (2000). Usage-based models of language. Stanford: CSLI Publications.
Hakulinen, Auli, & Karlsson, Fred (1979). Nykysuomen lauseoppia. Helsinki: Finnish Literature Society.
Hakulinen, Auli, Vilkuna, Maria, Korhonen, Riitta, Koivisto, Vesa, Heinonen, Tarja Riitta, & Alho, Irja (2004). Iso suomen kielioppi. Helsinki: Finnish Literature Society.
Hakulinen, Lauri (1979). Suomen kielen rakenne ja kehitys. Fourth, supplemented and corrected edition. Helsinki: Otava.
Häkkinen, Kaisa (1993). Ongelmoita oppimia: Suomen agenttipartisiipin historiaa ja nykyisyyttä. Festschrift für Raija Bartens. Helsinki: Suomalais-Ugrilainen Seura. 129–148.
Huumo, Tuomas (1995). Paikallissijan kieliopillistuminen datiivi-genetiivin funktioon: uralilaisen n-sijan ja itämerensuomalaisen adessiivin kehityksen vertailua. Sananjalka, 37, 55–79.
(2005). Subjectivity and the challenge of aspect marking: The riddle of the Finnish Quasi-resultative construction. Cognitive Linguistics, 16(1), 113–144.
Inaba, Nobufumi (2000). Genetiivin ja partitiivin datiivinen käyttö vanhassa kirjasuomessa: sijanmerkinnän ja sijajärjestelmän suhteesta. Sananjalka, 42, 47–85.
Jahnsson, A.W. (1871). Finska Språkets Satslära. För läroverkens behof. Helsingfors: Utgifvarens förlag.
Koivisto, Vesa (2005). Monikasvoinen mA ja suomen agenttipartisiipin tausta. In Ilona Herlin & Lari Kotilainen (Eds.), Elävä kielioppi: suomen infiniittisten rakenteiden dynamiikkaa (pp. 146–172). Helsinki: Finnish Literature Society.
Korhonen, Mikko (1991). Remarks on the structure and history of the Uralic case system. Journal de la Société Finno-Ougrienne, 83, 163–180.
Laitinen, Lea (1992). Välttämättömyys ja persoona. Suomen murteiden nesessiivisten rakenteiden semantiikkaa ja kielioppia. Helsinki: Finnish Literature Society.
Laitinen, Lea, & Vilkuna, Maria (1993). Case-marking in necessive constructions and split intransitivity. In Anders Holmberg & Urpo Nikanne (Eds.), Case and other functional categories in Finnish syntax (pp. 23–48). Berlin: Mouton de Gruyter.
Langacker, Ronald W. (1988). A Usage-Based Model. In Brygida Rudzka-Ostyn (Ed.), Topics in cognitive linguistics. Current issues in Linguistic Theory 50 (pp. 127–161). Amsterdam: John Benjamins.
Leino, Jaakko (2003). Antaa sen muuttua. Suomen kielen permissiivirakenne ja sen kehitys. Helsinki: Finnish Literature Society.
(2005a). Frames, profiles and constructions. Two collaborating CGs meet the Finnish permissive construction. In Jan-Ola Östman & Mirjam Fried (Eds.), Construction grammars. Cognitive grounding and theoretical extensions. Constructional approaches to language (Vol. 3, pp. 89–120). Amsterdam: John Benjamins.
(2005b). Passiivin infinitiivimuodot suomen murteissa. In Ilona Herlin & Lari Kotilainen (Eds.), Elävä kielioppi: suomen infiniittisten rakenteiden dynamiikkaa (pp. 231–257). Helsinki: Finnish Literature Society.
Leino, Pentti (1986). Infinitiivin asema lauseessa. In Pentti Leino & Jyrki Kalliokoski (Eds.), Kieli 1 (pp. 103–165). Helsinki: University of Helsinki.
(2001). Henkilöviitteinen allatiivi. In Pentti Leino, Ilona Herlin, Suvi Honkanen, Lari Kotilainen, Jaakko Leino, & Maija Vilkkumaa (Eds.), Roolit ja rakenteet. Henkilöviitteinen allatiivi Biblian verbikonstruktioissa (pp. 456–513). Helsinki: Finnish Literature Society.
Sands, Kristina, & Campbell, Lyle (2001). Non-canonical subjects and objects in Finnish.In Alexandra Y. Aikhenvald, R.M.W. Dixon, & Masayuki Onishi (Eds.), Non-canonical marking of subjects and objects (pp. 251–305). Amsterdam: John Benjamins.