Musiikki ja kääntäminen [Music and translation]
Sisällysluettelo
Musiikillisten tekstien kääntäminen – tai Harai Golombin (2005: 121–162) sanoin musiikkiin liittyvä kääntäminen – on kiinnittänyt käännöstutkijoiden huomion vasta 2000-luvun aikana. Yksi osasyy tähän saattaa olla aihepiirin tutkimuksen sisältämät metodologiset haasteet: se haastaa perinteisiä käsityksiämme kääntämisestä (Translation), adaptaatiosta (Adaptation) ja uudelleenkirjoittamisesta, se kyseenalaistaa keskeiset käsitteet kuten tekijän ja lähdetekstin ja se selkeästi vaatii poikkitieteellisen lähestymistavan (Susam-Sarajeva 2008: 188–189). Kiinnostus musiikin ja kääntämisen suhdetta kohtaan on kuitenkin lisääntynyt tasaisesti, ja aihetta käsittelevien artikkelien suhteellisen pieni joukko onkin kasvanut kolmella teoksella. Gorlée 2005 ja Susam-Sarajeva 2008 ovat osoittaneet, että musiikillisten tekstien kääntäminen ulottuu myös oopperan ulkopuolelle: CD-levyjen kansilehtien (sanatarkasta) kääntämisestä tai painettujen librettojen kääntämisestä laulettuun käännökseen, laululyriikoiden uudelleenkirjoittamiseen, oopperatekstitykseen, tekstitykseen (Subtitling) tai dubbaamiseen (Voiceover and dubbing). Lisäksi Minors 2013 laajentaa kääntämisen käsitettä ulottumaan transferenssiin musiikin ja tekstin välillä sekä kuvataiteisiin. Tämä artikkeli antaa yleiskatsauksen musiikillisten tekstien kääntämiseen, keskittyen enimmäkseen oopperakääntämisen moniin muotoihin – koska se on kerännyt eniten huomiota – sekä laulujen ja musikaalien kääntämiseen.