Antropologia ja kääntäminen [Anthropology and translation]
Kääntämisellä on ollut viime aikoihin saakka marginaalinen ja kiistanalainen rooli etnoantropologisessa tutkimuksessa. Brittiläisessä sosiaaliantropologiassa 1960-luvun alussa käytyjen kiistojen (Asad 1986) jälkeen antropologisessa kääntämisessä on edelleen epistemologisia, semanttisia ja ontologisia haasteita. Tämä koskee etenkin amerikkalaista lingvististä antropologiaa ja etnopoetiikkaa. Haasteita ovat esimerkiksi kielen yksiselitteisen määrittelyn mahdottomuus (onko kyseessä käsite, teksti vai ilmaus?), Willard Quinen esiin nostama referenssin tutkimattomuus (inscrutability of reference) sekä menetelmälliset heilahtelut universalististen, etnografisten ja pragmaattisten mallien välillä. Rodney Needham omisti teoksensa Belief, Language and Experience (1972) käsitteiden käännettävyydelle ja esitti kääntämisen olevan antropologisen tiedon kulmakivi, kun taas merkittävä etnopoeetikko Dennis Tedlock käytti uusia käännösstrategioita Amerikan alkuperäisasukkaiden myyttien kääntämiseen. Tutkittuaan Zunien tarinoita ja mayojen Popul Vuhia Tedlock huomautti, että suullisen ilmaisun (Orality and translation) keinojen poistaminen puhuttua aineistoa kirjoitettuun muotoon siirrettäessä vaikuttaa väistämättä käännösprosessiin. Omassa käännöstoiminnassaan hän päätyi käyttämään typografisia merkkejä välittääkseen suullisen ulottuvuuden erityispiirteitä tekstin lukijalle (Tedlock 1983). Joissain tapauksissa hän jopa liitti mukaan suullisen version litteroitujen kertomusten tueksi (mt.). Uudempana esimerkkinä mainittakoon Dell Hymesin etnopoeettinen tutkimus, jossa on tuotettu uusia litteraatteja ja kriittisiä uudelleenkäännöksiä (Retranslation) joistakin Amerikan alkuperäisasukkaiden perinteisistä teksteistä, joista Edward Sapir ja Melville Jacobs ovat aiemmin julkaisseet omat versionsa. Hymes on osoittanut, että suullisen perinteen mukaiset esitykset ovat vahvasti yhteydessä kommunikatiiviseen kykyyn tuottaa ääntä, ja sen vuoksi ne liittyvät myös niihin modaliteetteihin, joiden kautta todellisuutta koetaan, olivatpa ne kielellispoeettisia, kognitiivisia, kulttuurisia tai emotionaalisia. ”Etnopoetiikkaan kuuluu kääntämisen lisäksi muuntamista, modaliteetin muodonmuutoksia ja kuullun esittämistä nähtynä. Silmistä tulee ymmärryksen välineitä.” (Hymes 2003: 40, oma käännös.)